Luksusta loppuun..

Playa Del Carmenin ranta ei yltänyt aivan Isla Mujereksen tasolle.

Nuhjuiset majatalot, likaiset hostellit ja halvat hotellit saivat jäädä taakse. Reissumme viimeinen viikko alkoi. Siirryimme Cozumelin saarelta Playa Del Carmenin turistiparatiisiin nauttimaan vaivattomuudesta, helppudesta ja ennen kaikkea siisteydestä. Toinen puolisko ryhmästämme oli tehneet varauksen Air BnB:n kautta ja kattohuoneiston loisteliaisuus odotti meitä.

Mutta ennen majoittumista näkisimme kuitenkin muutaman suomalaisen reissarin. Maailmanympäri matkaajat, jotka olivat juuri siirtyneet Uudesta Seelannista Havaijin kautta Cancuniin. Nyt he olivat ilonamme Playa Del Carmenissa tämän päivän.

Nostimme rinkat selkäämme lauttahenkilökunnan avustuksella ja taapersimme kohti rantaa. Cozumelille jonottavia turisteja oli tungokseen asti ja aurinko lämmitti jo mukavasti, vaikka olikin vielä aamupäivä. Olimme sopineet tärskyt rannassa sijaitsevalle torille ja kuten kuuluukin niin jälleen näkeminen pitkästä aikaa oli mukavaa. Piti sitten ihan Meksikoon asti lähteä, jotta näkee!!!

Matka jatkui samalla turisten kuulumisia ja reissukokemuksia. Suunnistimme kohti osoitetta, jossa huoneistomme pitäisi olla. Olimme ilmoittaneet saapumisaikamme etukäteen, kuten oli sovittu joten innolla odotimme miltä mahtava loppuloman mesta näyttää.

Tulimme risteykseen ja sovimme tapaavamme reissurepet paikallisessa baarissa jahka olemme saaneet kamat kämppään. Alkoi onneton etsintä. Kävelimme risteyksen ympärillä, kyselimme ja turhauduimme. Kyselimme ja kävelimme, Lopulta erään liikkeen nainen sanoi, että kyseinen osoite on tämä talo ja sisään käynti vieressä. Vailla varmuutta soitimme ovipuhelinta ja naisääni vastasi espanjaksi. Yritin kertoa asiani englanniksi, muttei yhteisymmärrystä saavutettu. Saamamme viestin mukaan asunnossa olisi välittäjä meitä vastassa, joten ilahduimme kun ulko-oven summeri piti äänen oven avautuessa.

Huoneisto numero 9. Hissillä ylös ja oven taakse. Paikallinen nainen tuli varovasti avaamaan oven.

Sol ja Play Del Carmenin ranta.

Hän päästi meidät sisään ja jatkoi siivoamista. Lopulta hän sai työnsä tehtyä ja aloin kysellä häneltä avaimia yms. Hän puhui espanjaa ja minä englantia. Hän yritti saada meidät ulos asunnosta ja puhui edelleen espanjaa. Minä aloin turhautua ja vaihdoin englannin suomeen.. Lopulta hänellä meni hermot ja hän soitti jonnekin. Hetken päästä varsinainen välittäjä tuli paikalle tuohtuneena. Hänelle olisi pitänyt ilmoittaa etukäteen monelta tulemme. Ja senhän me olimme tehneet.

Alkusekaannuksesta huolimatta saimme vihdoin perusteellisen briiffauksen asuntoon, ovikoodeihin ja yleisiin asioihin. Poreammeen käyttöön ja jne. Asunto oli todella siisti, iso ja upea. Se oli hyvällä paikalla ja palveli täysin meidän tarpeitamme reissumme loppuhuipennukseen. Se oli sitä pientä luksusta mistä olimme haaveilleet sitten ensi kerran jättäessämme Cozumelin saaren ja Hotel B Cozumelin.

Sosiaalinen WC toi omaa tunnelmaa huoneeseen.

Asunnossa oli isohko keittiö baaripöydällä, pienimuotoinen olohuone, kaksi isohkoa makuuhuonetta ja kattoterassa omalla jacuzzilla. Mahtavaa. Pienenä erikoisuutena pidin makuuhuoneisiin integroituja WC-tiloja, joita ei oltu eritelty eri huoneiksi. Vain pieni lasitiiliseinä, joka ulottui juuri sen verran että pöntöllä istuvan pää näkyi sen takaa maatessa sängyllä. Sosiaalinen WC oli jälleen pop ihan kaikilla tuoksuelämyksillä rikastettuna.

Muutoin Playa Del Carmen oli sitä samaa missä olimme jo pikaisesti vierailleet. Turisteja täynnä oleva pääkatu, porukkaa pursuava ranta ja yltäkylläisyyttä kaikkialla. Ja hinnat myös sen mukaisia. Vaikkakin mesta oli varmasti suurimmalle osasta vain maksimissaan viikon tai kahden lomailua varten pidin sitä kuitenkin miellyttävämpänä paikkana kuin Cancunia. Huomattavasti miellyttävämpänä.

Cancunin 5. avenuelta löytyi myös paljon hyvää ja etenkin jäätelön muodossa. Aldo´s tarjoili erinomaista ja suussa sulavaa italialaista jäätelöä ökyhintaan aidon vohvelin kera. Ja vohveli todellakin maistui jopa vohvelilta eikä pahvilta, kuten monessa suomalaisessa kioskissa. Jätskikiskoja oli lähestulkoon joka korttelissa. Jollei Aldosia, niin sitten joku muu eurooppalainen tai paikallinen yritys. Mitä ilmeisemmin turistit tykkäävät tötteröstä..

Muita makuelämyksiä nautimme muutamasta ravintolasta. Maailmanympärimatkaajien kanssa kävimme evästämässä juurikin tuolla turistikadulla ja totesimme ruuan olevan ihan ok, mutta sikahintaista. Onneksemme aivan vieressämme oli yksi amerikkalaisuuden perikuva ja koko elämäntyylin kiteyttävä ja pienet yritykset ahdinkoon ajava Wallmart, joten meillä ei ollut syytä huoleen. Saisimme edullisia raaka-aineita ja voisimme itse kyhätä ruokaa.

Tosin pieni hemmottelu tällä lomamme lopettajaisella olisi paikallaan ja halusimme evästää paikallista muonaa myös ravintolassa. Ja teimme sen kolmena päivänä ja samassa mestassa. Todettuamme turistikadun aivan liian kalliiksi päätimme yrittää pientä ja idyllistä ravintolaa 10 avenidalla. El Ranchito tarjosi erinomaista ruokaa ja kohtuuhintaan. Se oli pieni mesta, johon oli koko ajan tulijoita. Paikan omistaja vaikutti eurooppalaiselta ja keittiö oli avoin, joten ruuan valmistamisen näki. Aivan loistava mesta ja erityinen suosionosoitus raflan överille purilaiselle. Sen kun asetti vattan pohjalle, niin ei tarvinnut hetkeen miettiäkkään ruokaa. Ja itse testailimme vain medium koon.. El Ranchito nousi reissumme ravintolalistan kärikipäähän.

El Ranchito nousi yhdeksi reissun parhaista ravintoloista.

Kuten monessa muussakin asiassa niin ruuassakin laatu ja hinta paranee kun jaksaa ottaa muutaman askeleen pois turistikeskittymistä. Ja tämä sama pätee kaikkeen olkoonkin sitten kyse, hedelmistä, majoituksesta, kuntosalista tai sitten juuri siitä ravintolasta. Muovituolit ja paljon paikallisia. Silloin ruoka ei voi olla kallista eikä huonolaatuista.

Mutta palatakseni vielä hetkeksi päivään kun saavuimme Playaan. Pääkaturuokailun jälkeen oli aika vaihtaa kuulumisia oluen, auringon ja kattoterassimme luodessa tunnelman. Olipa mukavaa rupatella kokemuksista ja sattumuksista ja vertailla miten reissut olivat menneet. Meidän reissu alkoi hiljalleen hiipua kohti loppuaan, mutta toisilla se jatkuisi vielä hetken. He onnekkaat!