Kivikasoja ja vesikuoppia..

Mayojen futiskenttä Cobassa.

Loppureissumme on aikataulutettu tiukasti, koska saamme matkaseuraa Suomesta viimeiselle kahdelle viikolle. Puerto Moreloksen ja edessä siintävän Holboxin saaren väliin jäi aikatyhjiö, joka piti täyttää. Ehkä hivenen yllätyin kun vaimoni ehdotti Coban kylää. Sehän tarkoittaisi kivikasoja ja muuta kulttuurihistoriaa.

Näin sitten päädyimme palaamaan muutaman napsun takaisin päin Matkallamme kohti Cancunia, jonne reissu kumppanimme aikanaan saapuvat.

Puerto Moreloksesta otimme ADO:n bussin jälleen Playa del Carmeniin ja sieltä edelleen sösän Cobaan. Yhteydet toimivat järkevästi siihen suuntaan mutta pois ei. No se on sen ajan murhe.

Majoituimme Hotel Sac Be:ssä, joka oli erittäin vaatimaton parin tähden majoituslaitos. Hotellin yläkerrassa sai lähinnä Kuubalaisen ruuan kanssa kilpailevan makuelämyksen ja huoneen sänky kutitti selkää siihen malliin, että emme tainneet olla yksin vällyjen välissä. Myöskään kämmenen kokoisen hämiksen löytyminen seinältä ja toisen puolra pienemmän lattialta ei nostattanut vaimoni tähtiasteikkoa hotellille. Yksi tö menee taistellen, mutta toiseen tarvittiin jo jääräpäisyyttä!

Coban kylä on kuuluisa Maya jälkeläisten ylläpitämä nukkumalähiö, joka herää joka aamuiseen turistibussien hörinään. Päivämatkalaiset Playa del Carmenista ja Tulumista tulevat kansoittamaan muinaiset kivikasat vain jättääksen ne vain seuraaville samanlaisille seuraavina päivinä. Itse saitti ei ole pahan hintainen, mutta pidä huoli että olet portilla heti aamu kasilta kunnportit aukeaa. Ellet ole niin tulet kärsimään. Tulet kärsimään amerikkalaisesta ja kanadalaisesta turistista joka fillaroi viimeistä päivää maksimissaan kilometrin pituista siirtymää muinaismuistolta toiselle. Jos olet onnekas kukaan ei aja ylitsesi ja kerkiät hivenen nauttimaan rauhallisuudesta ilman järkyttävää kukkahattujen jonoa. Jossain sanottiin että siellä on mahdollista nähdä lehden leikkaajamuurahaisten muodostamia polkuja. Me näimme loppupäivästä vain turistien muodostamia jonoja. Eli ole ajoissa liikenteessä.

Panoraamaa ison temppelin huipulta.

Muutoin temppelit olivat enemmän alkuperäisessä kunnossa jos vertasi esimerkiksi Tikaliin, mutta muutoin se ei todellakaa voinut kilpailla Tikalin mahtavuuden kanssa. Ehdottomasti makein oli niin sanottu pää temppeli Nohockmul. Päälle 40 metriä korkea muinaismuiston päälle oli mahdollista kiivetä ja ihastella uskomattoman kaunista maisemaa, jonka rikkoi vain yksi viidakon yläpuolelle ulottuva toinen temppeli. Kaunista. Jälleen vain tämän kaiken kauneuden rikkoi ne suuret bussilasteittain paikalle saapuneet muut turistit. Ylhäällä oli pieni tungos. Kipuaminen ylös oli raskas ja melko jyrkkä. En yhtään ihmettelisi vaikka tämäkin temppeli jonain päivänä ottaa uhrinsa myös turisteista ellei se jo sitä ole tehnyt. Must do thing: kiipeäminen temppelin huipulle jossa sade kastelee ja liukastaa askelmat.

Se iso temppeli.

Temppelin huiputuksen jälkeen siirryimme ulos alueelta ja vuokrasimme fillarit paikallisesta erikoisliikkeestä. Maya kansan asetuksilla olevat fillarit saivat pohjoismaalaisen tuntemaan olevansa lilliputtien keskellä. Kuusi kilsaa hierottiin polttavaa asfalttia ja vielä vähän erittäin pölyävää hienkarietä Multum Ha cenotelle eli jonkin sortin maanalaiselle lätäkölle. Ensin uikkarit päälle, pikku suihku ja sen jälkeen 15 metriä maan alle kierreportaita. Sen jälkeen avautui uskomattoman kaunis ja rauhallinen näkymä maan alaiseen lampeen. Vesi oli todella kirkasta ja pohja näkyi selkeästi. Muutamia luolakaloja ja me yhden perheen kera. Vesi oli miellyttävää eikä liian kylmää. Kokemus oli hieno eikä mesta ollut liian tukossa turisteista. Ainoa eriskummallinen fiilis oli yli herkkä henhästyminen jo muutaman uintiliikkeen jäljiltä. Hapen puute syvällä iski. Uinnin jälkeen oli miellyttävää lähteä taas hikoilemaan fillarin selkään.

Cobassa oli miellyttävä käydä, mutta kylä ei todellakaan tarjoa muuta kuin kivikasat ja nämä maanalaiset montut joissa voi uida. Ole yksi yö ja lähde seuraavana iltana pois. Illalla kulkee bussejakin. Me otimme tsägätaksin, koska bussit kulki liian harvakseltaan aikatauluumme. Holbox huuti jo nimeämme!