tiistai 22. syyskuuta 2009

Déjà vu



Olo on kuin kuninkaallisella Aasian reissulla.. Keuhkot ovat jälleen löytäneet sisuksiinsa tuota inhaa vihreää systeemiä, jota saa räkiä sekä suun, että nenän kautta ulos. Henki kulkee tukkoisesti ja yleistä olotilaa kuvastaa hyvin se, että yläkertaan kiivettyään olo on kuin maratonin jälkeen. Tosin mitäpä minä maratonista tiedän.. Eihän tässä hätää - lentoon on kuitenkin vielä aikaa reilu päivä ja röh röh tautia se ei ainakaan oo. Ehkä..

Kamat on nyt kuitenkin onnellisesti välivarastossa ennen seuraavaa osoitetta, jos sellainen sitten joskus löytyy. Varastomestarit on nyt vaan hiukan pulassa, kun poikamiesboxi muutti muitten harmiksi ja kulkupelejä tuli piha täyteen. Kehuivat pärjäävänsä ja siihen luotan!

Asiasta sitten seuraavaan. Tiedättekö muuten mitä eroa on Kambotsalla ja pohjoisella hyvinvointivaltiolla? No "Sikavillessä" travelleri voi mennä valtion ylläpitämään sairaalaan, joka on maksullinen ja saa välittömästi asiantuntevaa hoitoa sekä paikallisilta, että Eurooppalaisilta lääkäreiltä, mukaan lukien labra, ilmaiseksi. Tämän jälkeen travelleri kipittää tohtorin antaman reseptin kera apoteekkiin ja ostaa älyttömän halvalla lääkkeet. Lopputulemana travelleri on muutaman päivän jälkeen, kuin uudesti syntynyt. Edelleen hehkutan niitä pieniä vaaleanpunaisia nappeja! :D

No Suomessa kun kansalainen yrittää päästä samanlaisten oireiden perusteella hoitoon, koska on huolissaan tulevasta lennosta, hänelle kerrotaan, että valitettavasti emme voi tarjota sinulle kyseistä palvelua kunnallisessa terveyskeskuksessa, koska et ole kirjoilla juuri tämän kunnan alueella. Mene yksityiselle tai matkusta monta tuntia sinne missä ns. asut. Kiitos mielenkiinnostanne!

Tavallaan ymmärrän tämän veropuolen, mutta onpa sitä tähänkin kuntaan tullut vuosien mittaan muutamia lantteja maksettua. Ja oikeasti olossa ei ole kehumista..

No yritäppä saada täältä "pöndeltä" sitten yksityiseltä aikaa sen verran ajoissa, että mahdollisilla lääkkeillä olisi jotain vaikutusta ennen lentoa tai haaveile vaan sitä päivystävää yksityistä lääkäriä.

Eli totesin, että en mainosta enää tätä niin sanottua hyvinvointivaltion ilmaista ja loistavaa terveydenhoitoa ulkomailla. Asiat toimii ulkomailla kuitenkin paremmin.. Tai jos ei paremmin, niin ainakin vähemmän byrokraattisesti..

Olisihan se pitänyt heti alkaa hoitaa asiaa terveydenhuollon kanssa, kun flunssa oireet tulivat..? Silloin olisi naurettu, että menehän kotiin ja tule sitten viikon päästä uudelleen.. Ja kun luontokaan ei anna periksi alkaa hirveesti värittää näitä oireita.. röh röh..

Nyt on kuitenkin yksityinen aika varattu, tosin ainoa vapaa aika oli niin myöhään ettei lääkkeitä enää ole mahdollista saada mistään apteekista. No ehkä juuri ennen lähtöä juoksen apteekkiin tai laskeutumisen jälkeen myyn reseptin käyttämättömänä Pristinan katukauppaan.

Tai ehkä kokeilen tätä kotihoitoa - sitä ainakin saa ja reseptikin säilyy sitten seuraavaa kertaa varten, niin ei tarvitse kuormittaa tätä julkista terveydenhuoltoakaan enää.

keskiviikko 2. syyskuuta 2009

Johan täällä jumitettiinkin..


Tervehdys jälleen arvot lukijat! Rankka Reissu alkaa jälleen virittäytyä tunnelmaan, tosin tällä kertaa hiukan yksinäisellä kokoonpanolla..

Syksy saapuu hiljalleen ja kylmä ja sateinen kesä on jälleen lusittu pohjolan perukoilla, joten on korkea aika jälleen suunnata kohti uusia kokemuksia. Tällä kertaa RR lähtee testaamaan sotilasmatkailun saloja juurikin itsenäistyneeseen Kosovoon, tuohon vieläkin Serbian itselleen mieltämään autonomiseen maakuntaan, jossa kirkkoja on poltettu kilpaa ja häväisty vastapuolen pyhiä paikkoja ja ihmisarvoa. Ja jokainenhan tietää mitä kyseisellä leikkikentällä on tapahtunut ja jos ei tiedä, niin kvg..

Eli nyt on korkea aika lähteä (tai ei ihan vielä.. tsekkaa laskuri..) katsomaan uuden valtion sisäistä kasvamista lähelle Keski-Euroopan sivistynyttä ilmapiiriä ja uskomattomia kaupunkimatkakohteita. Toivottavasti reissulla on muutakin annettavaa, kuin ne 20 lisäkiloa tukikohdan ruokalasta vyötärölle ja sosiaalisen elämän hiipuminen täällä himbessä..

Kaikesta huolimatta lähden avoimin mielin ja ilman sen suurempia odotuksia kohti etelää etsimään sitä paratiisia, jota Kosovon asukkaat tavoittelevat!

Joten ei tässä vaiheessa muuta kuin keep on reading private!