Ooops.. Onkin hetki näemmä mennyt kun jotain tänne raapustin. Lähestulkoon riimi. Saattelin juuri rakkaan naiseni työriemuihin ja nautin itestäni kotona. En tosin sillä tavalla, mitä juuri ajattelit.
Kaadoin itselleni lasin punaista viintä, pistin netflixistä pyörimään How To Be a Man "dokkarin" ja kaivoin salaisesta kätköstäni aiemmin lipastamani nuuskan ja totesin itselleni, että ehkä tekisi hyvää hivenen kirjoittaa pitkästä aikaa. Siis todella pitkästä aikaa. Nuuskaahan en kotona käytä. En. Joskus ehkä alkoholin ohessa ja jos joku työmaalla sattuu tarjoamaan. Muutama vuosi sitten "pomostani" johtuen pastillimaailma lähti käsistä, mutta nyt se on hanskassa. En koe olevani addiktoitonut, kuten useammat muut ympärilläni. En ainakaan vielä. Ehkä sitten kun tykitän irtoa huuleen peräsuolen huuhtelu prässin kokoisella ruutalla samaan aikaan asetellen nikotiini laastaria kankkuun ja kaivaen sikaria taskustani. Yöllä sylkiessäni vanhaa valuvaa puolen litran juomapulloon ja toisella kädellä hakiessani uutta latausta saattaisin saada elämäni selkäsaunan. Etenkin jos musta kulta olisi sattunut sotkemaan valkoisen lemmenpesämme. Niin pitkälle en mene.
Edellinen reissu oli ok. Päivitykset jäivät siltä reissulta lähes nollaan vaikkakin paratiisin omaisia paikkoja trekkasimme. Tai siis emme ehkä niinkään trekanneet kun matkaseurueemme toinen osapuoli oli loukannut jalkansa ennen lähtöä Suomessa.
Lyhyt summa summarum kuitenkin. Oli sesonki. Olimme Thaimaassa ja siellä oli pari muutakin. Bangkok kaikkine mielenosoituksineen oli vaikuttavampi kuin normaalisti. Kehoituksista huolimatta ihmismassa oli pakko nähdä. Se oli niin pelottavaa. Ihmisethän suoraastaan mellakoivat. No ei. He istuivat, tekivät ruokaa ja pitivät puheita. Olo ei ollut uhattu. No onhan siellä sattunut kaikenlaista mutta ei meidän hetkenämme.
Viimeinen majapaikkamme Bangkokissa oli Sathorn Grace Servised Residence ennen paluuta Suomeen. Huoneet olivat todella hienot ja uudet. Aika pölyinen sviitti, mutta muuten ei huoneesta valittamista. Muuten sitten mesta oli mielestäni surkea. Eipä se kyllä ollut pahan hintainenkaan. Uima-allas oli erittäin likainen ja vettä oli aivan liian vähän. Vesi ei siis vaihtunut. Altaan kansoittivat ruotsalaiset bimbot ja muutama suomalainen juniori. Sali, no oli siellä sali, mutta eipä siellä oikein mitään pystynyt tekemään muuta kuin ihastelemaan lähiötä korkealta. Emme siis mene toistamiseen.
Muutoin löysimme kyllä aivan mahtavia mestoja, joista eityisesti esille nousi Koh Lipen saari. Aivan mahtava mesta, mutta valitettavasti myös moni muu oli sen löytänyt. Olimme saaren pohjois rannalla, joka on hivenen hiljaisempi kuin sataman ympäristö. Suosittelen lämpöisesti. Kaunis ja chilli mesta jossa on mahdollista snorklailla ja nauttia auringosta. Majoituimme Andaman Resortissa, joka oli lähes täynnä. Se oli ainoo mesta, josta saimme katon päämme päälle ja jouduimme maksamaan siitä myös enemmän. Samassa resortissa on myös halpoja bambu bungaloweja mutta valitettavasti ne kaikki oli varattu. Otimme betonia ja hivenen luxusta ympärillemme. Biletys onnaa satamassa ja romanttinen illallinen pohjois rannalla.
Suosittelen melomista vuokrakajakilla viereiselle Ko Adangin saarelle ja siellä pientä vaellusta mäen huipulle. Kuulemma mahtavat maisemat. Me tyydyimme vain nauttimaan saaren hiljaisuudesta ja autiosta rannasta trekkaus rajoituksien vuoksi rakkautemme ottaessa seuraavan askeleen.
Lipen jälkeen siirryimme Koh Mookille, joka on todellakin erilainen mesta. Muutama kallis hienosto resortti ja sitten aivan mahtava bambu mesta nimeltään Coco Lodge Resort. Suosittelen majapaikkana vaikkakin mesta keskellä perinteistä kalastaja kylää ei anna kermakankuille mitään ylellistä, mutta hivenen kolhiintuneelle reppureissaajalle aitoa ympäristöä. Saari on osittain pilattu kallilla resorteilla eikä se ole mikään menomesta mutta chillailuun sopii. Parasta oli kävellä kalastajakylän läpi ja katsella kuinka ihmiset ja eläimet elävät toisistaan riippuvaisessa symbioosissa kaiken roskan, hajun ja ylellisyyden puutteen keskellä. Yhteydet toimii loistavasti ja veneet kulkee. Taikamaassa kaikki on mietitty miten turisti pääsee seikkailusta seuraavaan.
Mookilta matka jatkui mantereelle ja Trangin kaupunkiin, josta löytyy lentokenttä. Yövyimme jossakin Love nimisessä hotellissa lähellä rautatieasemaa. Perushodla, joka hivenen haiskahti siltä juuri mitä nimi kertoi. Muuten ihan perussiisti mesta ja ajoi asiansa yhdelle yölle. Sieltä sitten paikalliseen stadiin.
Vältettäviä paikkoja: Phuket ja Phi Phi saaret. Liikaa sitä perinteistä länkkäreille tuttua Taikamaata ja taikamaan sivuefektejä. Tyttöjä, viinaa ja "hauskanpitoa". Phi Phi etenkin jäi mieleen juuri siitä mitä nuoriso tulee sieltä hakemaan. Viinaa ja örvellystä ja kaiken hiljaisuuden pilaavaa piinallista jumputusta läpi yön disco valijen välkkeessä. Puitteet on maisemoiltaan kunnossa mutta massiiviturismi on pilannut mestan ja paikat on rakennettu ison aallon jälkeen vain ja ainoastaan biletystä silmällä pitäen. Ei hjyvä näin rauhaa ja aitoa rakkautta rakastavalle.
Tästä selvittyämme onnellisesti ja onnellisina on aika siirtyä matkailussa seuraaviin seikkailuihin. Mahtava kesä takana. Kun se sitten viimein Suomessa alkoi. Syksy kuljettaa aikajanaa kohti synkkää ja kylmää talvea ja pitkäaikainen haave alkaa olla käsinkosketeltavissa. Ainakin lentolippujen verran. Yhteinen matkamme jatkuu monella eri saralla ja matkailu tulee siihen massi vajavaisuudesta riippumatta jollain tavalla kuulumaan.
Tammikuussa valtaamme uuden mantereen ja liput on varattu. Jo ensimmäisellä todellisella reppureissulla ja sillä kuuluisalla viiden viikon turneella, josta tämäkin blogi sai alkunsa heräsi kipinä vielä pidempään reissuun. Nyt se toteutuu ja me poistumme reput selässä tutkimaan meille tuntematon väli-ameriikan ihmemaata. Viimeistään silloin aktivoidun tämänkin kirjoittelun suhteen jotta te kaikki täällä kylmässä kotimaassamme saatte kateellisina nauttia niistä hienoista ja ikimuistoisista hetkistämme ja niistä todellisista ongelmista mitä varmasti kohtaamme.
Uno serveza por favor!
1 kommentti:
Hienoa tarinaa, kiva lukea pitkästä aikaa tätä blogia:)
Lähetä kommentti