perjantai 12. maaliskuuta 2010

The KL..

Tiimimme ajautui flygarin avulla KL:n hektiseen elamanmenoon ja tutustui cityn antimiin parin paivan ajan. Ensimmaisena kaupungista tulee mieleen sellainen hiukan vasurilla vaannetty keskittyma, joka on kuitenkin valovuoden finlandiaa edella.. Kaupungista loytyy mageita tornitaloja, paljon osteltavaa ja enemma aitoa aasialaista tunnelmaa ja ruokaa kuin Singaporesta ja lisaksi kaikki tama viela paljon halvemmalla.

Ainoat coolit jutut kokeilimme Tiger oluen muodossa, Petronas tornien ihmettelyna, seka ylimystisen ja epaselvan joukkoliikenteen kanssa, joka toimii kunhan vain jotenkin tajuaisin mihinkin vekottimeen milloinkin pitaa menna ja missa tama vekotin sijaitsee.

Kaupungissa toimii eriyhtioiden pyorittamana metro, juna ja monorail. Niista sitten vain valitsemaan se mieluisin edellyttaen etta juuri se menee maaranpaahan. Tietysti citysta loytyy myos jaatava maara busseja ja takseja joilta ei kuulemma saa kysya etukateen tarran mukaan hintaa, koska ne mittaritakseja. Yksikaan kuski tosin ei laita mittaria paalle, joten sovi hinta etukateen.

Muuta nakemisen arvoista on China-town ja aareton kusetut supa kamoja ostellessa. Ja  viela ehka jostain syysta kyseisen kaupungin osan keskella sijaitseva Reggae bar. Tosin ei hirveemmin napannut, kun sisalla oli enemmistona lontoota bamlaavia oykkareita.. Joka kenguru maasta tai sitten siita niitten omasta pikku saaresta..

No KL tuli kaytya nopeasti lapi ja twin toweritkin tsiigailtua vain ulkopuolelta, koska emme halunneet nousta kello kahdeksaksi aamulla jonottamaan lippuja. Lippuja on paivalle vain n. 5 000 ja ne jaetaan aamusta. Oma vuoro saattaa olla sitten aikaan X. Cityssa oli ihan jees kayda, mutta taysin en siihen kerinnyt viela rakastumaan, vaikka guest housemme olikin ihan jees. Ruoka oli mahtavaa ja yksistaan se on riittava syy vierailla siella.

keskiviikko 10. maaliskuuta 2010

Katukaljaa..

Singaporen viimeinen paiva kului mukavasti kyseisen kylan ZOO:ssa.. Aivan mahtava mesta jalleen ja elaimia naki oikeasti eika vain painetuissa kuvissa, kuten Korkeasaaren terraarioissa.. Sisaanpaasy noin 18 lokaalia taalaa eli se puolitettuna, niin paastaan nykyaikaiseen koko euroopan valuuttaan.

Siirtymiset tuli hoidettua katevasti metrolla ja sen paalle dosalla. Dosatiketti pungas sen 1,5 taalaa, joten ei mitaan. Tosin tunnelbanalla jouduttiin sitten puksuttamaan melkein timman.Mutta kaikki oli sev vaartia ja tyytyvaisena kavimme viela kokeilemassa ekstriimieki-meininkia ja otimme pikku piston Little-Indiaan. Jalleen se sama intialainen mausteinen ja jonkun muun sekainen haju tunki nenaonteloihin ja ihmiset chillasi nurtsilla. Aivan kuin flashback Keralan ajoilta menneilta vuosilta. Inkkarit osaa vasata safkat, mutta muuten ei hirveen kauaa auttanut hengaa. Jalleen tuubilla sivistykseen pilvenpiirtajien keskelle majapaikkaamme Clarke Quay:hin paanahan punoittaessa paivan monsuunisateen jaljilta.

Hostellimme bungas yhdelta hengelta noin 35 egee eli aivan jaatava summa pienen pienesta huoneesta, valuttavalla ilmastoinnilla ja olemattoman huonolla patjalla. Tasta syysta yritimmekin viettaa siella aikaa mahdollisimman vahan ja aina mahdollisuuksien mukaan suuntasimme katubisselle Clarke Quay:n rantaan ja sillan nurkalle istuskeleen.

Viimeisenkin illan ja ehka jopa yon vietimme kyseisella tavalla kansaivalisessa ilmapiirissa. Katubileidemme osanottajat olivat me, estonian itavaltavalinen, itavaltalainen, singaporelainen, intialainen x3 ja ihka aito jenkki ja australialainen jotka skulasivat skebaa.. Fiilis oli mahtava ja kutsu tuli seuraavan paivan syndekemuihin, mutta valitettavasti jouduimme passaamaan. Tuosta hetkesta noin  muutaman tunnin paasta totesimme olevamme Kuala Lumpurin koneessa tyytyvaisina noin 45 min younilla..

Nyt ihan pikkiriikkisen vasyttaa ja guest housen huone tulee noin 4 egen per larvi hintaan  timman paasta. Pikku paikkarit ja sen jalkeen valloittamaan uusi maa ja uusi City!!!

maanantai 8. maaliskuuta 2010

Sentosa..

Saari on lyhyesti kuvailtuna overi.. Pienelta plantilta loytyy Uneversal Studiot, niiden huvipuisto, kalliita resortteja, oma bussilinja ja tietenkin monorail, jolla sinne paasee. Monorail oli valintamme, koska kaapeli kaara oli ilmeisesti huollollosissa systeemeissa.

Lopulta paasimme rantamestaan, joka oli tavoitteemme. Jokaisella yksiraiteisen asemalla lokaaliworkerit heiluttivat iloisesti pienilla katosillaan. En tieda oliko kyseinen ele yhta mieluisa, kuin eraan snadilaisen ravintelin tequila tyton huutaessa korvia viiltavan serenadin. Ranta itsessaan oli aika cool, mutta nain 4,5 miljoonan asukkan pitajassa olisi luullut etta maanantai paivana rannalle saapuisi muutama muukin kuin pari harmalaista, muutama kiree swedu ja sitten se kiintio-intialalainen. Eli biitsi ammotti tyhjyyttaan..

No muutaman tunnin siina kuitenkin yritin ruskistaa itseani ja sen jalkeen pakkasimme arvoisan matkailugollegani kanssa tavaramme ja suuntasimme Vivo Cityn ostariparatiisiin. Vivossa naamaan hamburgeri ateria ja sen jalkeen nauttimaan John Travoltan nayttavaa toimintaa romanttiseen komediaan nimelta From Paris With Love elavaankuvaan.

Siita sitten olikin aika siirtya tunnelbanalla jalleen omalle alueelle ja juomaan katusiideria Clarck Quay:n rantaan.. Overihintaiset bilehilediscot taalta me tulemme. Olkaapa valmiita viemaan viimeiset senttimme.. prkl..

Singeripori..

Noin paivan matkustamisen jalkeen se toivottu hetki iski pain kasvoja. Tuo kuvailemattoman mahtava lampo ja tropiikin markaratti lensi jalleen pain kasvoja astuessani Singaporen kentan ovesta ulos.

Matka meni hyvin, mutta Finnairin koneen ahtaat jalkatilat ja tapotayden koneen haasteet laittoivat istumalihakset koville. Yo lennon jaljilta unta oli otettu noin muutama timma ja Shanghain kentalla vietetty kansainvalinen paiva ei auttanut tilannetta. Hiukan on vasy ja univelkaa kertynyt.

Shanghain kentalla havaitsin hankalan tilanteet lentoemojen varoiteltua, silla jokainen kentalle tulija joutuu tsekkaamaan itsensa maahan ja poistumaan normaalisti rajamuodollisuuksien kautta yleiseen terminaaliin, vaikka kansainvaliselta puolelta on opasteet transferiin.. Hankalaa, mutta ilmeisesti pakollista.. Onneksi mesta oli taynna "ystavallisia" poliiseja, joten homma toimi kuin kommunismissa konsanaan..

Singaporeen saavuttuani haukoin henkeani. Taa mesta on aivan uskomaton. Paikalliset on aivan hygieniaekstriimia porukkaa eika roskia nay missaan. Autot on uusia ja kalliita, liikenteessa noudatetaan kaikkia saantoja ja tarkeinta kukaan ei ukota turistia.. Noh ehka kenenkaan ei tartte, silla taa mesta on overikallis (harman hinnat..) ja naa kuitenkin naytas tulevan silti toimeen.. Olen loytanyt mestan joka on sivistyneempi kuin sivistyneet kaupungit lannessa.. Muutan tanne!!

Talla hetkella on koettu Singapore flyer (mahtavat nakoalat..), China town (mahtavaa ruokaa..) ja Hooters (mahtavat ryn***t..). Tanaan vuorossa Sentosan saari ja unelma biitsi. Tasta alkaa ihon ruskistaminen ja kesamielen kohotus. Jaatykaa pakkaseen ja lahettakaa lisaa rahaa..

torstai 4. maaliskuuta 2010

Torstai on toivoa täynnä..

Tänään mä lähden täältä ja otan tuon flygarin ja liitelen kohti härmää. Kaikki tosin meinas kaatua tos muutama päivä sitten kun luotettava lentoyhtiömme Air Slovakia teki konkurssin ja meikälle herähti hikipisara otsalle piällysmiehen ilmoitettua asiasta..

Ansiokkaasti kuitenkin maamme puolustusvoimat aloittivat kriisineuvottelut välittömästi erinäisten flygari firmojen kanssa ja kuinka ollakaan pohjoismaalaista poikaa avustamaan saatiin etelä-pohjoismaalainen lentäväkone yhtiö. Tämä danskan maan ihme aloittaa välittömästi ja ilmeisesti jatkaa loppuvuoteen ellei sitten pankki- ja finanssikriisi ulotu itä-euroopasta länsirannikolle myös.

Olisikohan ny jo korkea aika ottaa sellainen kunnon flygari firma, jonka talous olisi luotettava, koneissa pysyisi penkit pystyasennossa lähtökiihdytyksessä, yli 150 cm pitkällä faitterilla olis jalkatilaa ja se firma olisi vielä kaiken lisäksi luotettava. No intin politiikan mukaan silloin tarvitsemme kaksi firmaa - sen halvan ja sit sen hyvän. Samaan kauppaan niitä ei saa. Eikös me havaittu se jo tuon Seagle Air:n kanssa???

Olisihan se mukavaa lentää sinivalkoisilla siivillä ja näin ollen myös antaa Suomi-kuvaa maailmalla silläkin saralla. Homma toimisi ja mailit taivaalla taittus. Lisäksi tuolloin mahdollisesti määränpäämme härmässä olisi tuo perinteinen Helsinki-Vantaa, josta vain on parhaat jatkoyhteydet koko maahan. Sorry vaan Tampesteri ja vielä enemmän Pori..

Mutta nyt on aika koisia, koska vieressä odottava pakattu rinkka kielii aikaisesta herätyksestä ja reissuun lähdöstä. Asiat hoituu ja jos tuntuu ettei hoidu, niin odottaa sitten hiukan lisää.. :o) Sinne minne nenä näyttää!

tiistai 2. maaliskuuta 2010

Melkein siellä..

Viime vuonna juuri ennen uutta vuotta istuessani koneessa jälleen matkalla Kosovon aroille en voinut uskoa, että nämä lomat tai paremminkin palvelusvapaat vielä koittaisivat.. Tuo muutaman kuukaude edessä oleva gines laittoi urhoollisemmankin faitterin pään kumaraan.

Nyt kuitenkin alkaa hiukan hymyilyttää ja parin yön päästä meikä istuu tyytyväisenä Helsinkiläisessä kuppilassa fiilistelemässä seuraavan päivän lentoa!!! Tällä hetkellä pelottaa vain hiukan laitostunut luonteeni, joka ei välttämättä enää osaa kommunikoida noiden siviilivaatteita käyttävien katukuvassa kiirehtien kaksijalkaisten kanssa. Myöskin on vielä hämärän peitossa, kuinka osaan toimia kaupassa, kun ruoka ei tule tiskille pureskelu valmiina.

Nyt olisi edessä vielä reissu rinkan pakkaaminen ja huominen duuni päivä tulisi lusia kunnialla läpi. Näin se aika rientää ja reissu lähenee.. Voi että tää on tyytyväinen, kun jalka laskeutuu Aasian auringon alle. Toivottavasti Suomessa oleva lumi pysyy ja pitkään. Meikää ei haittaa.. Sen yhden illan pärjään vallan mainiosti!!! :D

keskiviikko 24. helmikuuta 2010

FYROM, Macedonia, Skopjen tasavalta..?

Makedonia on maantieteellinen alue, joka ulottuu Kreikkaan, Makedonian tasavaltaan, Albaniaan ja Bulgariaan. Maantieteellisestä Makedoniasta noin puolet kuuluu Kreikkaan ja kolmannes Makedonian tasavaltaan. Makedonian tasavallalla eli Makedonialla on nimikiista Kreikan kanssa Makedonia nimen käyttämisestä. Makedonian lipussa oli alunperin Verginan aurinko, jonka Kreikka luokitteli Hellenistiseksi symboliksi.

Kreikka siis veti herneen nenään Makedonialaisille niiden varastettua Hellenistien kulttuurin ja nimen.. Kreikka ei ole vieläkään tunnustanut Makedonian itsenäisyyttä ja jatkanut koulukiusaamista muun muassa käyttämällä veto-oikuetta isojen poikien hiekkalaatikolla NATO:n jäsenyysneuvotteluissa. Kauppasaartonsa Helleenit kuitenkin lopettivat jo vuonna 1995, neljä vuotta sen jälkeen kun Makedonia julistautui itsenäiseksi ja irtaantui Jugoslaviasta.

Makedoniassa oli suomalaisia rauhanturvajoukkoja vuosina 1995 - 1999 ja sen jälkeen NATO on käyttänyt maata joukkojensa siirtämiseen Kosovon sodan aikana, sekä sen jälkeen NATO johtoisten rauhanturvajoukkojen huoltamiseen. Makedoniassa ei ole ollut mittavia yhteenottoja pois lukien Kosovon sodan alkuajoilta, jolloin albaaani kapinalliset mittasivat voimiaan Makedonian hallituksen joukkojen kanssa. NATO:n joukot estivät tilanteen eskaloitumisen koko valtakunnan alueelle.

Nykyään Makedonia on valovuoden Kosovoa edellä kaikessa ja tämän vuoden alusta jopa röökaaminen juottoloissa ja syöttölöissä kiellettiin. Kreikan kanssa Makedonia käy kauppaa mittavissa suhteissa ja muutenkin harrastelee erinäistä kulttuurista yhteydenpitoa eteläiseen isoveljeensä.

Skopje on Makedonian pääkaupunki ja paikalliseen tulotasoon nähden aivan överi kallis. Jopa härmän faitteri massipäissään pääsee eroon hilloista yllättän helposti. Nimimerkillä 40 eskoo T-paidasta.. Mut oli magee!!

Skopje on ehdottomasti kesäkaupunki joenvierus ravinteleineen ja minihameisini gimuleineen. Yökerhojen kutsu on vimmattu..

Mutta talvellakin faitteri saa siellä päivänsä kulumaan. Homma yleisesti ottaen alkaa läyhyparkista, josta Suzuki Taksi noutaa possen ytimeen. Vanhasta kaupungista fasse poistaa pirunnyrkin vajaalla kolmella huntilla (monikultainen, kuusosainen..) ja sen jälkeen kipittää kiltisti kivisiltaa pitkin ostoshelvetiin tai joenvarren kuppilaan. Me otettiin pikku pisto torille perustettuun jääparkkiin ja vedettiin ehkä maailman paskimmat hokkarit jalkaan. Näytimme lokaaleille parit sirklaukset ja sen jälkeen jalat huusivatkin hoosiannaa.

Mutta päämäärä saavutettiin ja fasse pääs näyttään lokaaleille, kuin luistin kulkee.. Oli siinä osalla varman naurussaan pitämistä, kun aikuiset miehet surffaili skidien keskellä!!! Mut jälleen nastaa oli eikä ihan jokainen kyyppari oo harrastellu jääurheilua Skopjen ytimessä.. Steissiltähän se on tuttua puolelle Suomea..

Päivän hiipuessa iltaan jälleen kuso Suzuki taksille ja kotimatka alkaa, ehkä yhdessä maailman puhtaimmasta pimeestä taksista, jota koristaa Suomen lippu!

Jos jostain syystä hengaat Skopjen lähistöllä, niin suosittelen painamaan jarrua pistäytymään hetkeksi. Ainakin yöelämää monet ovat kehuneet ja olen kuullut jopa huhuttavan museoista ja muista historiallisista kivikasoista, joita kaupungilla voi ihailla..