Hetkinen..

Blim, blim, good, blim exellent.. Olen syvästi koukussa naamakirjan timanttipeliin. Henkilökohtaiset ennätykset jossain 120 000 pojon hujakoilla ja vihreänä kateudestä niille, jotka tahkoavat yli 300 000. Olin jo hetken melko varma, että olen pohjalla ja tästä alemmas ei enää pääse.

Ennalta arvaamattomasti tietokoneeni, tuon uskollisen ja luotettavan Fujitsu Siemensin, näyttö menee siniseksi. Dossimaisella tekstillä uskollinen ystäväni yrittää kertoa minulle, ettei hän kestä enää yhtäkään timangia.. Ei enää.. Kiukustun koneelleni ja alan sättiä sitä epämuodikkaaksi ja vanhoilliseksi. "Etkö muka kestä enää nykyisessä kaistavauhdissa mukana!?!"

Hups. Sanoinko liian pahasti? FS otti nokkiinsa ja sammui. Olin hetken sanaton ja häkellyin ympäröivästä hiljaisuudesta. Varovasti aloin kurottaa etusormellani virtanamiskuukkelia samalla tarkkaillen hiljaisuutta ympärilläni. Olin vieläkin kiihdyksissä, sillä olin melkein saanut uuden ennätyksen ja nyt tämä katastrofi.

Sormeni painoi virtanamiskuukkelia ja FS hurahti jälleen tuttuun ja turvalliseen hurinaan, tosin vain hetkeksi. Nyt vaihtelun vuoksi näyttöön ilmestyi valkoista dossimaista tekstiä mustalle taustalle. Peruselintoimintoja ei sammutettu oikein! Tietokoneesi on kuollut. Haluatko käynnistää edellisen toimivan elämäsi, tilan jossa siedät kaikkea kakkaa bittimaailmassa vai yritetäänkö vaan heräillä taas??? Monta vaihtoehtoa ja mikäs niistä nyt sit olikaan se oikea?

Silmät kiinni ja nuolivalitsimilla kakkasietotilan kohdalle ja enter. FS hymähtää jälleen ja alkaa sorvaileen ikkunaa valmiiksi. Kone käynnistyy ja peli jatkuu. "Jos nyt pari minuutin peliä vielä." tuumin tyytyväisenä. Olin jo säikähtää koneeni oikkuilusta ja hetken kerkesin miettimään, että onko nyt tosi kyseessä? Melkein kuin Kummelin perintöä odotellessa..

Lopulta väsymys sai voiton, jopa tästä pelinarkomaanista ja päätin sulkea jo tuon eläkeiän saavuttaneen kannettavan laskukoneen yöunien ajaksi. Deja vú! Jälleen tuo DOS otti vallan ja kertoi saman asian, kuin hetki sittenkin. Onkohan koneellani sivupersoona vai jakomielitauti? Ollako DOS vai ikkuna??? Tällä kertaa lukaisin tuon Lontoon kielisen tekstin ja hetken ynnäiltyäni lukemaani ymmärsin, että niinkin vaatimattomassa järjestelmässä kuin Windows, aka ikkuna, on itsetuhon estävä tai aiheuttava ominaisuus. "Windows sammutettiin, jottei kovalevylly aiheudu vaurioita." Ai-jaha??? No kone elottomaksi jälleen ja aloin aprikoimaan mitähän kaikkea siellä koneen kovalevyllä nyt sitten olikaan..?

Hivutin jälleen jo koetulla taktiikalla etusormeani kohti virtanamiskuukkelia ja odotin jännityksellä mikähän on vastaus. Ja voilá! FS hymähti jälleen ja alkoi ainakin pyörittää tuuletinta. Kovalevyä odotin vielä jännityksellä.. Odotin toisenkin jännityksen.. Mitään ei tapahtunut! Pelkkää mustaa.. Prkl!!! Bittinikkarina tiesin kuitenkin, että painelemalla kaikkia nappeja yhtä aikaa yleensä jotain tapahtuu ja näin kävi myös nyt. Jokin nappi sai aikaan sen, että vasemmassa ylänurkassa alkoi vilkua kursori ja hetki sen jälkeen myös esiin tuli tuo tuttu ikkunalogo. Kone käynnistyi melkein normaalisti ja ynnäsin, että juuri ennen temppuilua asennettu virusohjelman päivitys on syypää koko ruljanssiin. Delete virusohjelmalle ja normaali ikkunan sammutus samanlaisten DOS tilojen kautta. "Pitiköhän tehä jotain muutakin..?" aprikoin samalla, kun Windows veteli viimeisiään. Prkl!!! Piti siirtää ulkoiselle kovalevylle reissukuvat, kaikki tiedostot ja ynnä muut tsydeemit.

No jälleen kerran luottavaisena edelliseen lähestymiseeni ja taktiikkani toimivuuteen lähdin rohkeasti etusormi ojossa kohti namiskuukkelia. Kevyt painallus ja kone hyrähti. Itsevarma hymy meikälle ja mustaa näyttäneen FS:n kaikki namiskuukkelit pohjaan. Ja jälleen kerran tuo tuttu ja turvallinen ikkuna alkoi latautua ja hiljaisuus. Mitä h******iä!!!!????!!!! FS sammui ja alkoi käynnistää itseään uudelleen ja uudelleen ja uudelleen. Yritin eri taktiikoita ja lähestymistapoja. Yritin olla mukava, kovis, herkkä ja tunteellinen. Mikään ei toiminut ja kylmää tuli. Kansi kiinni ja kiroillen kattomaan telkkaria briiffariin, ei tuu uni! En sit h****ti voinu äsken siirtää niitä kuvia - nyt se on myöhästä.

Epätoivoisena yritin käyttää pitkäaikaista ystävääni vielä myöhemmin lääkärissä, jossa bittiaatin erikoislisenssiaatti kertoi ystäväni keskushermoston olevan paskana. "Otamme osaa suruunne ja suosittelemme teitä siirtymään nykyaikaan!"

Jaa että miksi kerron tästä suuresta ja psykedeelisestä koettelemuksesta..? No ehkä osaksi siitä syystä, että halusin selitellä miksen ole päivittänyt blogia ja toisekseen osoittaakseni sen, että Kosovossa ei todellakaan tapahdu juuri mitään uutiskynnyksen ylittävää.. Hyvä niin - aiemmat roottorit ovat siis onnistuneet tehtävässään!