Hiljalleen poika ottaa muutaman askeleen lähemmäksi. Hänen uteliasuutensa voittaa hiljalleen arkuuden. Vieressä muutama tyttö kurkkii muurin takana ja he kikattelevat. Yksi kulkijoista katsoo tyttöihin ja tytöt säntäävät äkkiä majan sisään.
Poika kopistelee lumet pois sandaaleistaan ja ottaa jälleen muutaman askeleen. Hänen tekisi mieli hiukan hieroa kylmettyneitä jalkoja. Poika ottaa jälleen askeleen ja lumi viilentää paljaat nilkat.
Aurinko paistaa mukavasti ja koko kylä kylpee kirkkaudessa. Silmiä on pakko siristää jotta näkee kunnolla.
Yksi kulkijoista kaivaa mustan laatikon ja osoittaa sillä poikia. Kulkija kääntää laatikon toisin päin ja viittoo luokseen. Hän haluaa näyttää jotain. Pojat säntäävät hänen luokseen. Alkaa nauru ja osoittelu. Osa heistä näyttää hassulta.
Vanha mies ärähtää talon päädystä. Pojat ottavat etäisyyttä kulkijaan. Heidän kanssaan täytyy olla varuillaan. Pieni poika ihmettelee ja vilkaisee miestä aasin kanssa. Kulkijoilla on isot autot.
Kulkijat lähtevät. He nousevat autoon, sulkevat ovet ja vilkuttavat. Pieni poika lähtee juoksemaan auton perään. Häntä ei haittaa vaikka paljaita nilkkoja kylmää. Pakkasta on vain muutama aste.
Autot kaartavat pois kylästä. Osa pojista sylkäisee autoa kohti, osa heiluttaa. Pieni poika vain katsoo ja laittaa kätensä taskuun.
1 kommentti:
Kiva kun blogiin tuli uusi talvi-ilme ! Ja mikä parasta muutaman päivän odotteluni palkittiin - kirjoitit.
Voi kuinka lapset on ihania.
Sydän syrjällään täällä lämpimässä kodissa luen blogiasi Sauli tossut jalassa. Lasten ilo on niin rehellistä ja viatonta. Toisin on niiden lasten elämä, joita on opetettu sylkemään vieraille. Heistä kasvaa niitä koviksia, jotka uhmaavat lakeja ja tapoja jopa toisia kansoja.
Toivottavasti ne iloisesti heiluttavien poikien joukko kasvaa ja että tytötkin voisivat liittyä heihin.
HeJu
Lähetä kommentti