Satoja ja satoja kertoja painui kameran laukaisin pohjaan mersun takapenkillä ja pienellä stopilla ulkoilmassa. Satoja ja satoja kertoja objektiivin zoomia väännettiin ja hetki Afganistanilaista elämää tallentui digitaaliseen muotoon.
Marko Laukkanen palveli noin vuoden verran Afganistanissa ensin lähisuojaryhmässä ja sen jälkeen sotilastarkkailuryhmässä. Molemmissa tehtävissä digikuvausta harrastavalle palomiehelle tarjoutui tilaisuus tallentaa Afganistanin ainutlaatuista elämää ja luontoa kameralle ja nyt hän haluaa esitellä se myös yleisölle.
Pyhtäälle kootussa näyttelyssä on esillä Markon ottamia kuvia ja hänen ystävättärensä Virpi Ekmanin maalaamia Afganistan -aiheisia tauluja. Stockforsin vanhaan tehdasmiljööseen, joka kaikessa karuudessaan sopii näyttelyn aiheeseen erinomaisesti, on koottu mielenkiintoinen taidekohde näyttelyvieraille.
Markon mukaan hän yritti koota näyttelykuviinsa enemmänkin positiivisia kokemuksia ja tuntemuksia päinvastoin kuin mitä olemme tottuneet näkemään Afganistanista yleensä uutisten ja lehtikuvien välittämänä. Tietenkään Afganistanin köyhyys ja kurjuus ei unohdu Markonkaan kuvista, mutta sitä todellisuutta ei pysty eikä tarvitsekaan peitellä. Kuvissa esiintyy normaalia elämää, kohtaamisia ja luontoa. Kuvat eivät ole kantaaottavia ja aiheet ovat mukavan neutraaleja. Sensaatiohakuisuus on tiessään ja koko näyttelyn ainutlaatuisuus perustuukin juuri niihin muutamiin sekunteihin tai sekunnin sadasosiin, jolloin kuvattava kohde ja kohteet saatiin ikuistettua ohikiitävästä autosta tai elävästä kylästä sen enempää suunnittelematta kuvien jatkokäyttöä. Kuviahan ei ole otettu näyttelyä silmällä pitäen.
Erilaisuutta näyttelykonseptiin tuo myös Virpin tekemät taulut. Kahden eri taiteen tuotokset jakavat näyttelytilan mukavasti kahteen ja aihe yhdistää ne jälleen isoksi toimivaksi kokonaisuudeksi. Virpin mukaan Markolta ja hänen ystäviltään saamistaan kuvista uhkui niin suuria tunteita, että hänen oli helppo maalata ne tauluiksi. Ekspressiiviselle taidetyylille uskollinen Virpi sai vangittua niin synkän epätoivon, lapsen viattomuuden kuin vieraiden ihmisten yhteenkuuluvuuden vieraassa ympäristössä yhdeksi tunne kokonaisuudeksi. Näyttely herättää muistoja ja tunteita ainakin Afganistanissa palvelevassa ja hänen kotijoukoissaan, mutta varmasti Virpin taulut ja Markon kuvat antavat yhden erilaisen näkökulman Afganistaniin ja sen ihmisiin jokaiselle näyttelykävijälle vaikkei sen suurempaa suhdetta kyseiseen maahan olisikaan.
1 kommentti:
Onnea ja menestystä valokuva- ja taidenäyttelylle. Hienoa yhteistyötä. Toivottavasti mahdollisimman moni löytää ko näyttelyn ja saa kokea upean dokumentaarisen taidelämyksen ja samalla voi nähdä millaista on elämä sielä maailmankolkassa.
Hyvää jatkoa taiteentekijöille ja näyttelyn nähneille!
HeJu
Lähetä kommentti