Bacalar järvi..

Bacalar järvi on kuin makea meri.

Matka jatkui. Riittävän tylsyyden keskelle oli kehitettävä jotain. Jotain kaunista ja katseltavaa. Tarvitsimme järvimaiseman. Lähdimme kohti Lacuna Bacalaria.

Yö bussi Chetumaliin ja sieltä edelleen Bacalarin kylään. Chetumaliin saapuessamme joku oli vaihtanut aikavyöhykettä tunnilla eteen päin. Istuskelin rennosti ja odottelin tunnin päästä lähtevää dösää. Miitta oli ostoksilla kahvilassa. Henkilökunta oli ihmeissään kun ei kyyti kelvannut. Sain huudeltua Miitan kahvilasta ja kerkesimme bussiin. Jäimme pois Bacalarissa saksalaisen pariskunnan kanssa ja aloitimme via dolorosan kohti tuntematonta. Majoitusta ei oltu varattu etukäteen ja rinkat alkoivat painaa niskaa ja selkää. Alkoi olla kuuma. Alkoi olla hiki. Oli nautinto olla reppureissulla. Haikeana muistelin käsimatkatavara reissuja. Reppu oli tuolloin kevyt!

Parin ei oon ja muutaman ylihintaisen majoitusmestan jälkeen saavuimme parin kilsan pikamarssin uuvuttamana Amigos Hotelliin. Väsymys voitti ja otimme huoneen 700 peson hintaan. Majatalo oli rauhallinen, miellyttävä ja järven rannalla. Keskustaan oli matkaa psykedeelisesti mutta hyötyliikunta on muotia.

Majataloa piti pystyssä omistajien poissaollessa saksalainen opiskelija, joka antoi hyviä tipsejä kylällä ruokailuun yms.

Sportti hetki laiturilla.

Bacalar järvi oli kaunis ja monivärinen. Uskomattoman kirkas vesi hehkui sinisen eri sävyjä. Vesi oli makeaa ja näkymä kuin merellä.

EnerGymillä pystyi hyvin treenaamaan.

Hermo lepäsi ja ikiliikkujamme löysi salin Calle 10 tienoilta. EnerGym vastasi tarpeisiin 40 peson kertahinnalla. Muutoin kylä on melko rauhallinen, mutta majoittajamme mukaan turismi on kiihtyvää. Massa pako Tulumista, Cancunista ja Playa del Carmenista on havaittavissa. Rauhallisuus tulee rikkoutumaan ja jonakin päivänä rannalla seisoo ihka oikea resortti. Onneksi se päivä ei ollut vielä.