Unelmani..

Unelma on pieni tunne sisällä, 

joka kasvaa ja vahvistuu.

Unelma on intohimoa, hellyyttä ja välittämistä.

Unelma on hetki kun käperryn viereesi ja tiedän, että saan herätä

ilman pelkoa, vihaa, katkeruutta.

Unelma on hetkiä, kokemuksia ja eksymisiä.

Unelma on pienet varpaat lämpöisellä nurmikolla.

Unelma on puhdasta rakkautta, jota saan sinulta.

Sinä olet unelmani!

Kärpänen laskeutui hiuksille Juhannuksen vilskeessä. Hetki pysähtyi ja muistoihin tallentui.

Pysähdyn ja vierailen. Käyn tuomassa iloa ja surua. Pistäydyn eri ihmisten elämässä, juhlissa, arjessa. Olemme kaikki vieraina. Hetken määrittämättömän. Rakkaudesta se alkaa ja suruun se loppuu.

Näitä Malminkartanolaisia ei onni potkaissut.

Kesä.

Lämpöinen hetki

Tunsin tunteen lämpimän. Tunsin hetken pysyvän. Koin lämmön kasvavan ja unelmani toteutuvan. 

Camaraman kiertää..

Yleiset WC:t ovat tunnetusti huonossa maineessa likaisuudestaan ja tunkkaisesta hajusta johtuen. Östersundomin yleinen WC on toista luokkaa, sillä harvoin pöntöllä istuen voit odotella saapuvaa linja-autoa ja ihastella vieressä avautuvaa maaseutumaisemaa. Erikoista kyllä, että Karhusaaren miljonäärit antoivat pöntön makoilla työmatkan varrella niinkin pitkään, että siitä kuvan kerkesi napsimaan. Tai ehkä tämä on vain mahdollista, kun rahaa on riittävästi..

Sumu verhosi Pakkalan kaupunginosan syksyisenä iltana. Taustalla  hehkuva urheilukentän valo antoi aavemaisen  tunnelman.

Polku Vuosaaren huipulle antaa kuntoharjoitteen niin lenkkeilijälle kuin vain maisemia  ihailevillekin. Vanha jätemäki on muuttunut ukoilualueeksi.

Vuosaaren huipulta on mukavat näkymät Suomen suurinpaan ja moderninpaan tavarasatamaan, Vuosaaren satamakeskukseen.

Etana, etana näytä sarves tuleeko tänä talvena lunta? Vuosaaren huipulla syyspäivän sumussa oli paistattelemassa etena, jota kostea syyskeli ei vaivannut.

Levin maailman Cup..

Levin maailman kuppi sai tänä vuonna nauttia talvisesta  maisemasta  ja onnekkaasta kisakelistä naisten laskujen suhteen. Miesten kisa käytiinkin sitten jo eteläisessä härmässä totutun vesisateen merkeissä.

Kanadalainen Brittany Phelan jäi lopulta häntäpäähän sijoituksissa, mutta kuvaajalle  hän tarjosi ainoan järkevän kuvan koko kisasta. Huomautuksena, että tähän eivät olleet syynä muut huonot laskijat vaan kameramiehen sijoittuminen ja vääräaikainen laukaisu.

Talvisen kisapäivän jälkeen oli aika nauttia ystävien  seurasta. Pöydällä poseeraa kuvajaan paras kaveri illalta. Jaakko Taneli.

Valistusta..

Tänään olisin halunnut takoa järkeä päähän, kun kuulin hänen kertomuksensa.

Hän oli ollut lastensa kanssa kotona. Yksi nukkui ja kaksi leikki keittiössä hänen tehdessä ruokaa. Äkkiä liedellä kattilassa poriseva öljy syttyi palamaan ja hän hätääntyi. Hän ajatteli, joka oli ensimmäinen virhe. Hänen täytyi sammuttaa palava kattila, hän mietti. Hän otti kupin käteensä ja käänsi hanasta vettä kuppiin. Kuppi nurin kattilaan ja hups. Nyt paloi myös liesituuletin ja hän säikähti todella paljon.

Liesituuletinta ei ole putsattu koskaan ja rasva alkoi tiristä iloisesti liekkien kasvattaessa kokoaan ja voimaansa uudella alustalla. Hän hätääntyi lisää. Keittiöön alkoi muodostua savua ja oli vaikea hengittää. Hän tarvitsi happea. Hän päätti avata keittiön ikkunan, jotta raikas ilma poistaisi savun tukahduttavan tunteen keuhkoista. Hän huomasi epäonnistuneensa. Hän otti leikkivät lapset ja poistui keittiöstä raikkaan syysilman tulviessa avonaisesta ikkunasta. Hän sulki keittiön oven. Hyvä, että teki edes jotain.

Hän herätti lapsen päiväuniltaan ja poistui asunnosta. Tottakai hän jätti asunnon oven auki, koska asunnossa oli niin savun hajuista. Savun haju hiipi myös portaikkoon.. Hän meni tuttavansa asuntoon odottamaan ja soittamaan apua. Hän jätti myös sen oven auki. Myös siellä hetken päästä haisi palaneelta.

Onneksi punavalkoiset autot tulivat nopeasti. Hän kertoi ylpeänä kypäräpäiselle, kuinka oli yrittänyt taistella pahan liekkiä vastaan.

Minä mietin, että onneksi kukaan ei kuollut..

Toimettoman päiväkirja osa 3.

Huomenna se päivä vihdoin koittaa ja nuo ristipistot jalassani ovat vain tylsä muisto. Jahka vain selviän tämän illan tylsyydestä, maltan mennä nukkumaan Heroiini päiväkirjan raadollisesta maailmasta ja herään virkeänä huomiseen muslimien pyhäpäivään. Kippis sen kunniaksi! Seuraavassa kuvakollaasissa saikkuun liittämiäni tuntemuksia kuvainnollisesti! ;)

Vapaus tuntuu kivalta.

Kunnes törmää konfliktiin.

Ja haistattaa tylsyydelle.