Afganistanin kansallinen poliisi (ANP) kärsii muiden viranomaisten tavoin suurista varustepuutteista. Poliiseille ei ole jakaa riittävästi ammuksia, aseita tai saatikka henkilökohtaisia varusteita. Kengät saattavast olla muutaman numeron liian isot ja varustevyö on itsetehty ellet ole saanut sitä edelliseltä poliisilta, joka on lopettanut tai kuollut.

He joutuvat useasti nukkumaan päivisin, koska yöllä on liian pelottavaa nukkua. Koskaan ei tiedä milloin asemalle hyökätään. Ajoneuvokaluston he ovat saaneet Yhdysvalloista lahjoituksena Ford Ranger muodossa ja onpa sekaan eksynyt muutama Hummerkin.

Isojen herrojen valtataistelu ja paha korruptio ajaa tavalliset ihmiset ennemmin Talibanin luo ongelmineen, kuin paikallisen poliisin konttorille, jossa varmasti ensimmäisenä pyydetään rahaa ilman takeita palvelusta.

Koulutuksen ja asenteiden muuttumisen ansioista tulevaisuus näyttää valoisammalta. Vielä kun menetetystä vapaa-ajasta saisi edes kohtalaisen korvauksen ja työolot olisivat inhimilliset tämäkin organisaatio voi varmasti toimia tehokkaammin ja kansalaisten luottamusta herättäen. Siihen tosin saattaa vielä tovi vierähtää..