ThaiRail..

Olimme siis todella vasyneita ja nyt tarkoitan niin vasyneita ettemme edes lahteneet Shiha-piipun maailman long biitsille.. Mieli kylla teki, mutta silmaluomet sanoivat muuta.

Kunnon ilta- ja younien jalkeen oli mahtavaa herata pimeaan ja etsiskelemaan omia kamojaan kampasta, jossa olimme punkanneet muutaman tovin. Otsalamppu ohimolle ja mukavat kehut naapurin rastafari gimmalta! :D Onneksi sentaan palautetta tulee edes odottamattomissa tilanteissa..

Saimme kamat kasaan ja olimme sillipurkissa aavan meren armoilla kasin pitaan lokaalia aikaan @ am. Siita sitten mannermaalle ja taksilla kohti Taikamaan rajaa. Taksi bungas 90 MR ja kyyti oli mainiota. Suunittelimme, etta olisimme ylittaneet rajan junalla, mutta ilmeisemmin kyseista junaa olisi saanut odotella loppuelamansa. Tallustelimmi raja-asemalle ja saimme mukavasti silmaa kahdelta aivan eksoottisen ihanalta rajapolliisilta. Nyt olisin mielihyvin voinut jaada pidempi aikaiseen tarkastukseen, vaikka tytot olivatkin hunnutetuja. Taikamaan puolelta viisumi iskettiin jalleen passiin ilman ongelmia, kunhan muistaa hiukan liioitella maassa vietettya aikaa. Eivat siina vaiheessa kitsastele mita ilmeisemmin. Kaksi viikkoa tulee automatic, mutta sita enemman saattaa vaatia neuvottelua.

Siita sitten dallasimme Sungai Kolokin puolelle ja paikallisen evastyksen jalkeen hyppasimme 2. luokan juntikettien turvin paikalliseen pikajunaan. Juna oli jalleen vaatimaton, kuten kuvamme sopii ja saimme nauttia tuosta tarisevasta ja erittain kovaa kolinaa pitavasti kyydista noin 19 tunnin ajan. Ja kuten VR:n tyyliin sopii, niin juna oli sen kaksi timmaa myohassa saavuttuamme maaranpaahamme Hua Hiniin.

Etela-Taikamaata vaitetaan erittain vaaralliseksi, mutta omalle kohdalle ei just nyt sattunut yhtakaa pommi-iskua eika muutakaan hardellia.. Tosin junassa oli kylla aseistetut sotilaat etelaosan ajan muistuttamassa muslimi aari separistien iskuherkkyydesta. Onhan se jannan nakoista kattella, kun on omia hbodygurdeja ymparilla. Tuntee olonsa niin herraksi!

Junamatkailu muuten oli erittain antoisaa ja ruokatarvikkeita ja juotavaa tarjoiltiin koko ajan, tosin omakustanne hintaan. Oikean aseman loytyminen tosin vaatii hiukan tarkempaa keskittymista, koska lokaalissa systeemissa ei tunneta kuulutuksia ja asematkin on huonosti merkitty. Eli ihan omassa kadessa on jalleen jaatko oikealla asemalla pois vai meneeko noin sadalla kilomeetterilla metsaan.

Hua Hinista loysimme lasteittain elakelaisia, jotka karistivat itseaan aurinkorannikolla ja janosivat omalla kielellaan palveluita. Itselleni voisin sanoa, etta silloin olen vaarassa mestassa, kun ravintolan ja raatalin hinnastot loytyy harmaksi.. Jos olet elakelainen tai diggaat ihan jaatavasti golfista tule tanne, muuten jata valiin.

Tietysti, kuten meikalla, tulin moikkaamaan tuttuja - se lasketaan poikkeukseksi!! Mukava oli nahda ja seuraavaksi menen seuraamaan paikallista nenaan lyonti kisaa! Muay Thai ja kippis!!! :o)