maanantai 1. helmikuuta 2010

 
Olin ottamassa ryhmäkuvaa helikopteriplatan vieressä ja ilokseni havaitsin vispilän suuntaavaan meitä kohden. Kerkesin jo hetken suunnitella, kuinka taustalla näkyy juuri maata koskettava venäläisvalmisteinen lentävä tiiliskivi, kun se iski vasten kasvoja. Muutaman päivän oli satanut lunta ja maasta lähti yläilmoihin "hurrikaanin" voimalla melkoinen lumimyrsky. Kameran kolmijalka lähti lentoon ja tuli rymisten tonttiin, reppu oli juuri ottamassa objektiiveineen ensimmäistä lentotuntiaan, kun tarrasin siihen kiinni ja syöksyin vallin suojaan. Lumi tunki kaikkialle ja ilmavirtaus oli uskomaton. Hetken myrskyttyään vispilä nousi jälleen ilmaan ja jätti jälkeensä märän kamerakaluston ja muutaman oikeaan lumipukuun sonnustautuneen rauhanturvaajan. Oli piloteilla varmasti naurussaan pitelemistä, kun tiesivät miten kopteria sihtaavalle kuvaajalle tulisi käymään. Opin kantapään kautta..

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Ei voi kuin nauraa, tuo kaikki olisi ollut hyvä saada videolle, se on sitä aloittelijan innostusta, jossa ajatteleminen tahtoo jäädä...
Parempia otoksia toivotellen
kummitätisi

Anonyymi kirjoitti...

Hehehee, ei tosiaan voinut muuta kuin nauraa tota lukiessa. Voin hyvin kuvitella sut juoksemaan reppus perään "hirveässä myrskyssä"!:D Ja ne pilotit naureskelemassa siellä koneessaan.. :) Niinhän sitä sanotaan, että "Virheistä oppii!"

T:Serkkutyttö Mäntyharjusta