torstai 8. tammikuuta 2009

Jewel of the Mekong..


Reissari kaksikkomme sai karistettua saastaisen ja ylikansoitetun mopohelvetin taakseen ja siirtyi lugneimpiin maisemiin potkurikoneen tarisevalla kyydilla. Eli saavuimme Laosiin ja Luang Prabankgiin.

Pesku yritti ottaa heti henkisen yliotteen vaadittuaan viisumia ilman kuvaa, mutta tiskin toisella puolella ollut nainen ei lahtenyt leikkiin mukaan. Pesku meni kiltisti odottamaan uutta mahdollisuutta allekirjoittaneen lahjottua rajavartijat paastamaan meikalaisen takaisin ojentamaan Peskun kuvat hanen rinkastaan. Eli opetuksena. Jos olet aikeissa ostaa viisumin kentalta saapuessasi, niin varaa kuvat ja riittava maara taaloja kasimatkatavaroihin. Laosin viisumi bungas 35 + 1 taalaa harmalaisilta ja tuli ilman ongelmia.

Laosissa edes ukottajien ukottajat, eli taksikuskit, ei jaksa nyhtaa maahan saapuvaa gringoa. on taa chillia porukkaa. Majapaikka nain sesongin keskella rokottaa kukkaroa noin 20 - 60 taalan verran. Me loysimme nastan Guest housen jonka hinnaksi tuli 25 taalaa yo sisaltaen kingsize pedin yhteisella peitolla.. Onneks tuli oma makuupussi megeen.. ja lampoista vetta tiputtelevan suihkun. Oma parveke on myos ja sinne tuli tanaan aseteltua kenttavuode mallia riippumatto!

Ilmasto lampeni hiukan Hanoin jaatavan +15 asteen jalkeen ja Laosin kentalla oli tullut jo muutama aste lisaa. Kuitenkaan mistaan troopisesta helteesta ei voinut sanoa. Ilalla kavimme viela maistelemassa parit Beer Laot ja nauttimassa paikallista safkaa. Pitkahihainen oli paalla, mutta vilu yllatti kuitenkin, jopa nainkin karaistuneen skandinaavin. Eli tanaan hupparin hankinta ennen iltabissettelya!

Ukottajat ei jaksa ukottaa, mutta eipa naa mutenkaan jaksa hirveen kauaa riekkua kylilla. Ravintolat menee kiinni noin kello 22 aikaan ja muutama kuppila saattaa olla hiukan pidempaan ovet seljallaan. Kuitenkin jokainen juottola sulkee ovensa puoleen yohon mennessa ja kyla hiljenee ellei joku lankkari ole sitten saanut aikaiseksi jatkoja. Kaduilla huhutaan varovasti ulkonaliikkumiskiellosta.. Otamme siita selvaa ehka tana yona!!!

Tama paiva kaynnistyi pirtealla reippailulla Mekong-joen rantaan aamupalalle. Meika otti jonkin tulisen keiton, jossa oli paljon kaikkia juttuja ja Pesku tilasi kanaa pahkinoilla. Aamu alkoi melko jaatavasti ja meikaa paleli koko ajan. Mutta lohduksen tilanteeseen toi se, etta Pesku meni onneksi valayttamaan Mekongista, johon tulee vesi Alpeilta ja niista pahkinoista, joita kasvaa noissa bambuissa. Peskun eduksi taytyy myontaa, etta han tajusi mokanneensa heti kun katsoin kysyvasti.. Tilanteeseen helpotuksen toi Beer Lao, jonka jumalaisen voiman avulla saimme noiduttua myos auringon taivaalle. Tata kirjoittaessa aurinko paistaa pilvettomalta taivaalta ja lampoa on noin +30 astetta!!!! Haahaa sinne teille pakkaseen!!! Tosin naama alkaa kiristya, joten kohta taitaa olla rasvauksen paikka..

Pesku sai myos nauttia tanaan elamansa ensimmaisen aidon kookosmaidon aidosta ja oikesta vastapoimitusta "bambun pahkinasta". Ei digannut niin hirveesti, vaikka meika hehkutti vieressa. Kavimme myos tutustumassa noihin v**un temppeleihin lahivuorella, joista taa mesta on ilmeisesti paassy jollekin YK:n listalle..

Huomenna olisi tarkoitus lahtea paikallisdosalla vuoristotieta pitkin Vang Vieniin ja tuubailemaan. Saas naha tuleeko uribag tarpeeseen noin 8 tunnin reissulla.

Nyt taa lahtee chillaa riippumattoon..

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Heippa !
Voi voi riippumatto ja aurinko, täällä kateelliset voi vaan kuvitella kuinka aurinko siellä helottaa kirkkaalta taivaalta.
Siihen ulkonaliikkumiskieltoon AiSi tietysti kommentoi tuttuun tapaansa, että siihen pitää suhtautua vakavasti....
Onko Pesku päässyt jo flunssasta eroon??? Täällä kotipuolessa värjötellään sisällä sekä ulkona.
Nauttikaa te auringosta.
Terv. AiSi

Anonyymi kirjoitti...

Mihinkäs teidän Hanoin jutustelut on kadonnu??

Anonyymi kirjoitti...

Jännityksellä odotamme raporttia tulevasta bussimatkasta & uribagin käyttökokemuksista!

Tässä vaiheessa on ihan pakko antaa yksi Vang Vieng -suositus: Käykää ihmeessä aamiaisella tai muuten tankkaamassa Other Side Restaurantissa. Mesta tarjoaa päräyttäviä pirtelöitä, rapeita ja runsastäytteisiä patonkeja sekä tietty päniköitä. Terdeltä on huikeat maisemat ja riippumatot löytyvät talon puolesta. Paikka löytyy, kun suuntaatte tubing-officelta rantaan ja jatkatte pikku pätkän ylävirtaan, mutta kuitenkin ennen legendaariseen Bucket Bariin vievää siltaa.

Ja ei kun trevlig resan!

ö Diileri & sen muija

P.S. Se Other Side Restaurantin tiskillä oleva ase ei ole aito... :-p

Anonyymi kirjoitti...

Hienoa lukea teidän reissusta. Olkaa rohkeita mutta ei uhkarohkeita. Toivottavasti kummipoikaa ei enää jatkossa palele. Tätsy värjöttelee täällä kotona, ulkona noin 16 pakkasta. Uusin lelu täällä pohjolassa on, yllätys yllätys, moottorikelkka joten jälkikasvua ei näy kotona.
Nauttikaa kaikesta näkemästänne ja kokemastanne.

Anonyymi kirjoitti...

Tulen ja tökkään nastan teidän tuubiin! T: Rubin