Pyhä Lucia oli neitsyt, joka surmattiin uskonvainoissa Syrakusassa Sisiliassa vuonna 304 jkr. Lucia oli syntyjään varakkaasta Sisilialaisesta perheestä ja hänen äitinsä parannuttua vakavasta sairaudesta hän lupasi seurata kristinuskoa ja ja pyhää Agathaa. Lucia sai pyynnöstään äidiltään oman myötäjäisosuutensa ja jakoi tämän köyhille.
Tuolloin Lucian kihlattu ilmiantoi tämän Paschasiukselle, Rooman paikalliselle käskynhaltijalle, joka määräsi Lucian rangaistukseksi porttolaan prostituoiduksi. Kertomuksien mukaan jumalallinen voima tuli väliin, eikä Luciaa saatu siirrettyä paikalta jolla hän seisoi. Lucia yritettiin surmata polttoroviolla, polttavalla öljyllä ja kiehuvalla piellä minkään näistä kuitenkaan vahingoittamatta tuota naista. Lopulta pyöveli lävisti Lucian kaulan ja Lucia menehtyi.
Lucia on myös mahdollisesti joutunut kristittyjen vainojen uhriksi Diocletianuksen hallintokauden lopulla vuonna 304 jkr. Lucian kuolemasta on monia legendoja ja hänen kauneudestaan ja hyväntahtoisuudestaan on useita tarinoita.
Nykyään Luciaa juhlitaan 13. joulukuuta valon tuojana pimeään ja katolinen kirkko otti Lucian päivän pyhimyskalenteriinsa 1300-luvulla. Pohjoismaissa Lucian päivän merkitys on ollut talvipaastonajan alkaminen, jolloin talonpojat olivat saaneet pitkää talvikautta varten ravinnnon hankinnan ja varastoinnin valmiiksi.
1600 ja 1700-luvuilla Saksasta tuli vaikutteita Pohjoismaalaiseen Lucian kulttuuriin ja Lucia alettiin juhlia kouluissa ja ylioppilaiden keskuudessa. 1700-luvun puolivälissä syntyi Lucia morsian, joka Lucian päivän aamuna tarjoili talon väelle kahvia ja syötävää pukeutuneena valkoiseen puettuna ja kynttiläkruunuun sonnustautuneena. Päivän erikoisuus oli kahvileipänä tarjoiltu Lucian päivän leipä.
Nykyään tuntemamme Lucian päivän vietto on peräisin 1920-luvun Ruotsista, jossa Stockholms Dagblad herätti henkiin uuden Lucia-kultin, Lucia-neidon valitsemisen ja Lucia-kulkueet.
Pimeään ja kylmään pohjolaan Lucian mukanaan tuoma valo ja lämpö on erittäin toivottua, mutta myös Kosovossa Lucian saapuminen perinteisessä kulkueessa sai aikaan jouluisen tunnelman. Lucia neidoksi oli valittu viehättävä ruotsalainen neito ja häntä seurasi kulkueena kuoro, joka lauloi ruotsinkielisiä lauluja. Tunnelmallinen kynttilänvalo ja hämärä messi näytti kodikkaalle. Vaikka perinne onkin suurimmaksi osaksi ruotsalaisten Suomessakin, niin Lucia-neidon mukaan hänen vierailunsa sai leirissämme suuremman suosion, kuin heidän omassaan.
Vaikka en olekaan uskonnollinen ihminen enkä juurikaan usko pyhimyksiin tai muihin jumalolentoihin sai Lucia-neidon saapuminen mieleni jotenkin haikeaksi. Ehkä se oli hiukan koti-ikävää tai sitten olen vain niin Joulu-ihminen.
Lucia toi meille kaivattua valoa ja lämpöä pimeään Kosovoon - toivottavasti se toi sitä myös Pohjolaan. Hyvää joulun odotusta kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti