torstai 9. helmikuuta 2012

Universal Studios..

Matkaa hotellilta on noin pari kilsaa ja tiedusteltuamme parasta keinoa siirtyä sinne respan ehdoton vastaus on auto. Hmm.. kävellenhän tuo ei olisi matka eikä mikään, mutta kun amerikassa olemme ja kävely on niin 1800-lukua otimme urhoollisen peltilehmämme ja lähdimme seuraavaan seikkailuun.

Matka aika oli juurikin sen muutaman minuutin. Perusparkki bungaa sen 15 taalaa ja jos haluaa auton noin 100 metriä lähemmäksi niin pitää pistää 5 taalaa lisää massia. Parkkitilaa on todella runsaasti ja kaikki on sen verran hyvin organisoitua, joten luulenpa heidän ohjanneen pari autoa parkkiin ennen meikääkin.

Sen jälkeen dallailua lippuluukulle erikoisen värikkään, valorikkaan ja mainostäyteisen ruoka- ja ostos helvetin läpi. Lopulta edessä siintää tuo kuuluisa Universal Studios maapallo ja sen takana ”vaatimaton” portti elokuvan ihmemaahan. Lippu yhdeltä päivältä Universal Studio puistoon ja Island Of Adventures puistoon maksaa veroineen 127 taalaa, joka oikeuttaa pääsyyn kaikkeen hauskaan mitä porttien sisäpuolelta löytyy.  Ja huomatkaa aina amerikassa ilmoitetun hinnan päälle tulee verot. Puoli timmaa jonottelua ja tiketti händyssä portista sisään sormenjälkitunnistimien kautta. Mahtoiko antaa hitin tiedusteluorganisaation konttorissa..?

Helmikuu on erittäin hyvä aika matkailla Orlandossa, sillä sää pääsääntöisesti on miellyttävän lämmintä ja aurinkoista eikä turisteja ole älyttömästi. Ainoa hivenen ärsyttävä ryhmittymä oli tuo suurilukuinen saapasmaa kansakunta, jonka 15-vee nuoriso oli ottanut mestan haltuunsa. Heidänkin kanssaan tuli toimeen kun osasi riittävän ajoissa antaa tilaa eikä taklannut heitä kumoon. Ilmeisesti Italiassa ei ole muita kun Italialaisia, sillä yli ne yritti juosta. Laitteisiin ei tarvinnut jonottaa, vaikka jonotus kapasiteettia on useille sadoille per laite tai elämys. Onnea heille jotka haaveilevat sesonkina saapumista ko. kohteeseen. Voisinpa veikata että eräät laitteet ottavat tunninkin ennen kuin pääsee itse hauskanpitoon.

Isoin kiitos molempien puistojen vuoristo- ja tukkijokityylisille radoille, sekä elokuvista tutuille eläimille ja heidän showlleen. Vuoristoratojen G-voimat saivat härmän pojan kuupan sen verran sekaisin, että hyvä kun pystyssä pysyi asteltuaan iso virne naamalla pois koneesta. Äänen sain myös käheäksi, ei niinkään tyttömäisestä kirkumisesta vaan siitä tuskaisesta möyrinnästä, kun ilma pakeni keuhkoista koneen syöksyessä kuolemaa halveksuen kohti tonttia. Suosittelen etenkin korkean paikan ja kovan vauhdin pelkoisille. Eväät kannattaa syödä vasta koneiden jälkeen.

Tukkijoessa kastuu todella ja sitä helpottamaan on amerikan poika keksinyt vallattoman ihmiskuivaimen. Valokuvakioskin kokoiseen mööpeliin astellaan sisään heti sen jälkeen kun koneelle on tarjottu vitosen edestä vihreää paperia. Kone puhaltaa lämmintä ilmaa ja käyttää ilmeisesti jotain lämpölamppua turistin freesaukseen. Suosittuja näytti olevan, vaikkakin skotti päissäni ja jotain märkää housujeni sisäpuolella kerrankin tuntiessani totesin nauttivani saavuttamastani olotilasta auringon siirtyessä jo laskuun. Hivenen tärisytti, mutta edessä odottava maailman suurimman Hard Rock Cafeen illallinen lämmitti ainakin mieltä ja kurnivaa vattan pohjaa.

Rockin listalta pöytään tipahti New York pihvi 12 oz:n kokoisena muusin kera ja se vei todellakin kielen mennessään. Sorry mutteri, mutta muusi melkein jopa päihitti sen kotona nautitun. Jälkkärinä vielä omena paistosta vanilja jäden kanssa ja kalorit oli jälleen kohdillaan. Hiilarin määrä on uskomaton mitä jenkit itseensä tankkaa ja nyt oli sitten jälleen vatta ihmeissään siitä proteiini paukusta, joka sinne istahti. Me like!

Suosittelen lämpöisesti Universal Studiota niille, jotka diggaa roller costereista, perheen pienimmille ja rikkaille vanhemmille. Jos et tykkää huvipuistoista, niin älä tuu, mutta jos tuut kuitenkin niin tuu sit kans autolla. Meikälle riitti hyvin tuo päivä molempiin puistoihin, mutta lasten kanssa kannattaa varata varmasti aikaa oma päivä molempiin kohteisiin. Ei tartte juosta sitten pikku pirpanan isin perässä vuoristoradasta toiseen. Äidit voi sit sen aikaa olla tyttärien kanssa vaikka hattaralla.

Kylläisenä ja tyytyväisenä oli hyvä siirtyä takaisin hotelliin ja sen pool baariin. The Oasis Poolside Tiki Bar on hiljainen mesta, jossa on hyvä syventyä musiikin soidessa miellyttävällä voimakkuudella taustalla vaikkapa blogi-kirjoitteluun muutaman Budin avustuksella. Pullolliseta Budia saa pulittaa 3,5 taalaa, joten sen kanssa voi elää kun vertaa Miami Beachin överihintoihin.

Huomenna olis tarkoituksena viettää lepopäivä ja nauttia tuosta kaakeloidusta lätäköstä sisäpihalla Floridan auringon alla. Eli stringit jalkaan ja baby-oilit pintaan kun meitsi astelee kalman valkoisena altaan ääreen. Nyt sov gott folks!


Ei kommentteja: